keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

10. Taiga-matka

Eilen kumppanin tullessa töistä, tillotti aurinko vielä sen verran, että päätettiin lähteä shettiksen ja koiran kanssa kävelylle. Yleensä nuorimmainen lapsista harjoittelee ratsastusta Taigalla, mutta nyt kun lapset on reissussa, niin otettiin poni vain narussa mukaan. Roxie mukana tietenkin irrallaan. Kulkee paljon paremmin ja tarkkaavaisemmin irti kuin kiinni ollessaan. Oranssit pipot meille päähän ja menoks!


siellä se aurinko vielä vähän näkyy

 
Vanhin lapsista osti itselleen järkkärin viime viikolla, niin me saatiin käyttöön tuo sen vanha Nikon. Yritän harjotella sen käyttöä, että saisin parempilaatuista kuvamateriaalia tänne. Sitten, kun kuvat näyttää tosi hyviltä, niin ne on kyllä vanhimmaisen ottamia ;)
 
Mitäs sieltä löytyy?


Taiga ja Roxie vielä miettivät, että ollako kavereita vai ei!? Joka tapauksessa vaikuttaa toisinaan siltä, että Taiga luulee olevansa koira ja Roxie luulee olevansa poni. Taiga haistelee pissijälkiä, ja Roxie syö muiden kavioeläinten seurana kuivaheinää!
 
Monella ei olekaan postinhakuseurana näin hurmaavaa seuraa. Onpa Taigaa lykästäny!!
 
 

tiistai 26. maaliskuuta 2013

9. Vili Vilardon kunniaksi

Viikonloppu oli rankimpia, mitä meillä on varmaan ikinä ollut. Viikonloppuunhan lähdettiin hyvissä tunnelmissa: kumppani tuli takaisin työreissulta ja oli meidän vuoromme mennä maalle. Tapaaminen lasten kanssa oli täynnä tunnetta: iloa, harmia, jännitystä, kiukuttelua yms. Mutta kaiken kaikkiaan perjantai meni suhteellisen hyvissä merkeissä.

Lauantaiaamuun lähdettiin jokainen vähän omissa tunnelmissaan. Nakkimuruli ja minä lähdettiin nuorimman kanssa käymään kuntosalilla. Ennen lähtöä keskimmäinen lapsi otti hamsterinsa huoneeseensa juoksemaan ja jatkoi päiväänsä muualla talossa.. Meillä on valitettavasti kissat, jotka osaavat avata ovia jos ne eivät ole lukossa. Niinpä lauantaista tuli surupäivä, kun Mustikka söi Blaken suihinsa!

Sunnuntaiaamuun lähdettiin formuloiden ja ratsastuksen parissa. Jäin katsomaan formuloita, kun kumppanini lähti vanhimman lapsen ja Kertun ylläpitäjän kanssa ratsastamaan. Sain kuitenkin hetken päästä hätkäyttävän puhelun: reissulla oli tullut vastaan hevonen, jota ratsut olivat säikähtäneet ja Kerttu oli potkaissut Nasua polveen! Vaarana tälläisissa tilanteissa on, että jos poni ei pysty kävelemään, niin se joudutaan lopettamaan metsään.. Hetken jälkeen Nasu kuitenkin astui jalalla, ja kumppanini kävelytti ponia noin kilometrin verran metsästä pois, mistä naapurin maneesin mies tuli hakemaan ponin kuljetusautolla kotiin. Eläinlääkäri tuli hetken päästä hoitamaan ponia, siisti haavan, jossa oli hokinreikä, ja antoi kipulääkettä sekä antibiootteja jatkoa varten. Lähipäivät näyttävät miten etujalan tilanne etenee..

Aloimme tässä vaiheessa miettiä, että ei kahta ilman kolmatta. Olimme kaikki järkyttyneitä näistä tapahtumista, mutta jouduimme sunnuntai-iltana järkyttymään vielä kerran. Tammikuussa meille tullut isäni/lapsuudenkotini kissa, ja vajaan viikon päästä kadonnut kollikissa Vili löytyi kuolleena naapurin pihasta! Saimme puhelun, jossa nainen kertoi, että heidän pihallaan oli kuollut punainen kissa, ja hän oli kuullut, että meiltä on sellainen kadonnut. Lähdimme oitis katsomaan, että oliko se Vili..ja valitettavasti se oli! Vili oli jotenkin elellyt nämä reilut kaksi kuukautta vapaana lähellä taloamme, niin ettei kukaan kissaa kuitenkaan ollut nähnyt. Haluan uskoa, että Vili ei ole kärsinyt vaan, että se vanhoilla päivillään nautti vapaudesta ja löysi mahdollisesti uusia kissaystäviä. Loppujen lopuksi se ilmeisesti jäi auton alle naapurin pihassa.

Lepää rauhassa Vili Vilardo

Näinä hetkinä todella tuntuu, että tästä ei pääse kuin ylöspäin. Siihen on pakko uskoa, että jaksaa jatkaa..

2010 Leppävirralla äidin sähkömopon istuimella ottamassa aurinkoa


perjantai 22. maaliskuuta 2013

8. Se on perjantai, se on perjantai!!!

..Ja muru on kotona, ja lähdetään maalle nauttimaan viikonlopusta!!

Tom & Jerry



Roxie oli fiiliksissä jo eilen. Hyvä, että on huilannu, kun joutuu tallihommiin ja juoksentelemaan kilpaa ponien kanssa maalla! 



tiistai 19. maaliskuuta 2013

7. Päivä käyntiin venytellen

Kävin aamutuimaan BodyBalancessa. Meinaa usein kehonhuollollinen puoli jäädä kaiken rymistelyn alle. Tuntuu kai jotenkin tehokkaammalta, kun käy Combatissa riehumassa tai kun lattia lainehtii spinningissä. Kai se on ammattiin liittyvä vaje: suutarin lapsilla ei ole kenkiä ja fysioterapeutit eivät venyttele...


mielenrauhaa ja venyvyyttä tavoitellen
ja heinäkuun tavoitteena tämä..!?



Tiedät varmasti, että sinun tulisi venytellä – todennäköisesti enemmän, kuin mitä venyttelet tällä hetkellä. Mutta miksi? Säännöllisesti ja oikein tehdyllä venyttelyllä on mm. seuraavia hyötyjä:

1. Loukkaantumisriski pienenee
2. Palautuminen nopeutuu
3. Suorituskyky voi kasvaa
4. Liikkuvuus ja notkeus lisääntyvät

5. Venyttely on rentouttavaa, auttaa stressinhallinnassa sekä parantaa hermostosi toimintaa.



BODYBALANCE™ is the Yoga, Tai Chi, Pilates workout that builds flexibility and strength and leaves you feeling centered and calm. Controlled breathing, concentration and a carefully structured series of stretches, moves and poses to music create a holistic workout that brings the body into a state of harmony and balance.

  • Improve your joint flexibility and range of movement
  • Increase your core strength
  • Improve your cardio-vascular function
  • Burn calories
  • Reduce your stress levels
  • Provide a lasting sense of well-being and calm
  • Focus your mind and raise your level of consciousness


maanantai 18. maaliskuuta 2013

6. Eniten vatuttaa.. tänään..

Aina asiat ei mene niin kuin Strömsössä. Niinpä ajattelin, että jaan täällä elämäni päivän pahastukset. Tarkoittaen, että se asia mikä ainakin näennäisesti eniten vie päivän fiilistä alaspäin, on päivän pahastus. Saako tämä tuntemaan oman elämänne sitten helpommaksi, hauskemmaksi vai masentavaksi, saatte päättää itse.

Perjantaina tippui eteisen naulakko! Rötköttää muuten edelleen tuolla lattialla..




Sunnuntaina temppuili trailerin väliseinän kiinnitysosa. Ja tietenkin juuri silloin, kun pitäisi olla jo menossa!

Tänään ärsyttää/harmittaa/itkettää kun kumppani on torstaihin asti reissussa! :(

Mitä pahastuksia tulevaisuus tuo tullessaan? Aika näyttää...

5. Roxie on hyvä peluri






Hauskinta sisällä pelaamisessa on usein se, kun pallon saa laitettua sohvan tai tuolin alle! Sitten vasta lähteekin tuhina ja vinkuminen. Tässä kyseessä kuitenkin enemmän viihteellinen pätkä.



Tulossa materiaalia siitä kuinka hyvin ranskiskin voi viihtyä lumihangessa!

4. Estekisapäivä

Sunnuntain ohjelmaan kuului aamulla lähtö kaupungista maalle hakemaan tyttö ja poni estekisoihin Siilinjärvelle. Ihan kukonlaulun aikaan ei onneksi tarvinnut tällä kertaa herätä! Siivottiin aamulla talli ja oltiin iloisia, kun oltiin aikataulua edellä. Sitten trailerin takaluukku päätti temppuilla ja loppujen lopuksi tuli taas todella kiire.

Tyttö kirjoittaa itse menestyksestään ja tekemisistään omassa blogissa, joten en siihen sisältöön nyt lähde sen enempää. Mutta kisoissa itsekin noin vuoden verran mukana kiertäneenä, ajattelin esitellä kisapäivää hieman omasta apurin näkökulmastani.

Kisapaikalla olen apuna mm. ponin kiinnipitämisessä, taluttamisessa ja loimien pukemisessa. Kun tyttö ja poni ovat verkkaamassa tai kentällä, niin jää hyvin aikaa tarkastella ilmapiiriä ja ympäristöä. Sää suosi meitä tällä kertaa kisoissa: kipakka pikkupakkanen ja aurinkoinen sää! Tämän kertaisen tarkastelun tuloksena sain otettua hieman kuvamateriaalia:

Hevosten kanssa toimiessa kuivattua tai säilöttyä heinää löytyy joka paikasta: hiuksista, vaatteista, vichypullosta jne. Siksi sitä on myös kaikissa näissä kuvissa.


Parhaat hevoshommarukkaset ovat ylläolevassa kuvassa näkyvät keltaiset karvahanskat! Apurillaon usein mukana jonkinlaista juotavaa: vichya tai kokista useimmiten. Jos et ole maistanut kyseistä Lidlin vichya, niin suosittelen! Kuvasta voisi luulla, että olen lyönyt hanskat tiskiin, mutta päivä meni pääpiirteissään hyvin, joten siihen ei ollut tarvetta.


Hevoshommissa apurilla on usein jalassa reinot tai kuomat. Kuomat ovat hyvät talli- ja ratsastuskengät ja reinot sopivat enemmän edustukseen kisoissa!


Ja sitten kasa heinää! Kyseisiä ufo-mokkuloita pyörii maalla meidänkin pihalla, ja niitä "otetaan" (työnnellään hikipäässä kumppanin kanssa) aina yksi kerrallaan talliin, mistä sitten riivitään neljälle nälkäiselle suulle syötävää useaan otteeseen päivän aikana. Kuntosalille ei tarvitse aivan joka päivä lähteä, kun puuhailee hevoshommissa!

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

3. Matkailua

Aina emme tietenkään ole mualla tai kaupungissa, vaan joskus on mukava lähteä matkailemaan ja katselemaan muitakin kuin Savon maisemia. Hiihtolomaviikkoa 10 edeltävänä viikonloppuna kävimme kumppanini kanssa Pohjois-Karjalassa. Liikuimme Lieksa-Eno-Koli -akselilla. Meillä oli viikonlopuksi vuokrattu mökki läheltä Kolia, Enon puolelta. Mökki oli aivan loistava, hinta-laatu -suhde oli todellakin kohdallaan!

Saavuimme mökille perjantai-iltana, joten silloin ei maisemia voinut paljon katsella. Lauantai-aamuna mökin pihalta oli alla olevan kuvan mukaiset maisemat. Pakkasta oli kirpeät parikymmentä astetta, mutta päivää kohti lämpeni, koska oli aurinkoinen keli. Lumienkeli jätettiin jäälle meistä muistoksi.


Päivällä käytiin Lieksassa ostoksilla. Saattaa äkkiseltään ihmetyttää, että miksi siellä, mutta olen henkilökohtaisesti menettänyt osan sielustani Lieksaan. Olen ollut siellä kaksi kertaa työharjoittelussa opiskeluaikaan, ja haluan aina vain takaisin. Paikkakunnalla on aistittavissa historian havinaa ja ilmapiiri on rauhallinen



Illaksi menimme Kolille laskettelemaan. Perille ajoimme seitsemän kilometriä pitkää jäätietä. Ensin päädyimme Loma-Kolin puolelle, jossa mäet olivat todella jyrkkiä. Varsinkin, kun olen juuri viime vuonna vasta oppinut lumilautailemaan. Laskimme illan kuitenkin siellä ja sen jälkeen mökille saunomaan ja nukkumaan. Sunnuntaina menimme Ukko-Kolin rinteille. Siellä rinteet olivat enemmän meidän mieleemme ja aurinko oli seuranamme myös sunnuntaina.

Ihana reissu!

2. Luminen aamu

Lunta tulla tupruttaa, ja pitää lähteä viemään heposia ulos. Mutta ennen sitä aamutunnelmia.
Ollaan oltu nyt viikon verran maalla. Kumppanin ja lasten lomat loppui alkuviikosta ja olen ollut päivät täällä kotivahtina Roxien kanssa. Väsymystä ja ärtymystä havaittavissa monelta suunnalta, kun totuttelu arkirytmiin on vielä kesken. Jopa koira on aivan uupunut.

Talo on jätettävä kuntoon, kun lasten isä tulee huomen illalla kotiin, ja me siirrymme kaupunkiasuntoon. Suurin osa hommista on kyllä jo alta pois, kun eilen siivoilin.

Lapset ovat ihania, mutta kahden keskinen aika kaupungissa on erittäin tervetullutta. Niistä hetkistä saa aina voimaa elämään ja arkeen. Parisuhteen lisäksi elämään tuo puhtia kuntosali, missä mieluiten käyn BodyCombatissa. Siellä saa purkaa esim. mielipahaa/ahdistusta ja huonollakin mielellä mennessä tekemisestä ja ohjaajalta saa positiivista energiaa päivään.

BodyCombat LesMills

tiistai 12. maaliskuuta 2013

1. Alkulähteillä

Olen paljon seuraillut kuinka monet nykyään kirjoittelevat omia blogeja (kliseemäinen alku, tiedän). Nyt aloitan kirjoittamaan omaani, joka kertoo omasta ja kumppanini elämästä ja harrastuksista lasten ja eläinten kanssa.

Elämä on tällä hetkellä niin ihanaa, kun vain voin sen kuvitella olevan. Mitään siirappia en aio kuitenkaan tänne kirjoitella, vaan pieniä ja suuria tarinoita arjesta.

ranskis lupsistupsis Roxie